Tutkintovaatimukset
Katso
opinto-opas 2009-2010
Tutkinnot
Kuvataiteen kandidaatin tutkinnon laajuus on 210 op, mikä vastaa kolmen ja puolen vuoden kokopäiväistä opiskelua. Sen jälkeen suoritettavan ylemmän korkeakoulututkinnon eli kuvataiteen maisterin tutkinnon laajuus on 120 op ja sen suorittamisaika on kaksi vuotta. Yhden vuoden kokopäiväiset opinnot ovat keskimäärin 60 op.
Akatemian perusvalinnassa hyväksytyt opiskelijat saavat opiskeluoikeuden kuvataiteen maisterin tutkintoon, jonka tavoitteellinen suorittamisaika on 5,5 vuotta. Perusvalinnan ja 2-vuotismaisterivalinnan kautta otetaan vuosittain yhteensä korkeintaan 45 uutta opiskelijaa.
Kuvataiteen kandidaatin tutkinto
210 opintopistettä, 3,5 vuotta
Kuvataiteen kandidaatin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto. Tutkinnon tavoitteena on antaa opiskelijalle sellaiset tiedolliset ja taidolliset perusvalmiudet, että opiskelijalla on käsitys kuvataiteenkentästä sekä maalauksen, kuvanveiston, taidegrafiikan ja tila-aikataiteen välineiden hallinnasta samoin kuin taideteorian, -historian ja -filosofian perustuntemus. Lisäksi opiskelija perehtyy syvällisemmin johonkin edellä mainituista taiteen alueista.
Näiden valmiuksien kautta hänellä on edellytykset kuvataiteen kehityksen seurantaan sekä kyky soveltaa hankkimaansa tietoa ja taitoa työskentelyssään. Kandidaatin tutkinnon tavoitteena on myös tarjota edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen sekä hyvä viestintä- ja kielitaito.
Perusopinnot 40 op
Kieliopinnot 8 op
Aineopinnot 162 op
- pääaineen pakolliset opinnot 45 op
- itsenäinen taiteellinen työskentely 30 op
- taide nyky-yhteiskunnassa I (teoreettiset opinnot) 17 op
- piirustus ja havainto 10 op
- valinnaiset opinnot 50 op
- kandidaatin opinnäyte 10 op
Kuvataiteen maisterin tutkinto
120 opintopistettä, 2 vuotta
Kuvataiteen maisterin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto ja sen tavoitteena on tarjota opiskelijalle valmiudet toimia itsenäisesti ja analyyttisesti taiteilijana yhteiskunnassa ja maailmassa. Kuvataiteen maisteri hallitsee syvällisesti taiteellisten välineiden käytön ja ymmärtää niiden ajankohtaisen merkityksen ja historian. Hän pystyy asettamaan itselleen päämääriä ja tavoitteita ja hänellä on valmius toimia kuvataiteen asiantuntijana ja kehittäjänä. Lisäksi hänellä on valmiudet taiteelliseen jatkokoulutukseen sekä hyvä viestintä- ja kielitaito. Tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava koulutusohjelmaan kuuluvat opinnot ja osoitettava, että hän on saavuttanut tutkinnolle, opinnoille ja opinnäytteelle asetetut tavoitteet sekä tutkintosäännöissä määritellyn kielitaidon.
Syventävät opinnot 120 op
-kriittinen tutkimus ja käytäntö (taiteelliset opinnot) 50-60 op
-taide nyky-yhteiskunnassa II (teoreettiset opinnot)20-30 op
-maisterin opinnäyte 40op
HOPS:it eli henkilökohtaiset opintosuunnitelma
Opiskelijat laativat vuosittain henkilökohtaisen opintosuunnitelman yhdessä opintohallinnon edustajan ja ohjaavan opettajansa (omaopettajan) kanssa. Keskeistä on kirjata HOPSiin vapaamuotoisesti omat taiteelliset tavoitteet opiskeluvuodelle sekä suunnitella opetussuunnitelmassa vaadittavien opintojen suoritusaikataulua kuluvalle vuodelle.
Maisterivaiheen opiskelu
Kuvataideakatemian erillisessä maisterivalinnassa valitut opiskelevat käytännössä yhdessä akatemian muiden perusopiskelijoiden kanssa. Opiskelu on hyvin itsenäistä mikä tarkoittaa sitä, että vain pieni osa opetussuunnitelmista on ohjelmoitua; opiskelija voi suunnitella oman ohjelmansa vapaasti sen mukaan, mitkä hänen tavoitteensa ja kiinnostuksensa ovat. Kursseja ja työpajoja on mahdollista valita paitsi omasta koulutusohjelmasta myös muista. Opiskelun runkona ovat osastoseminaarit, joita järjestetään koulutusohjelmittain. Teoriaopiskelun yhteisenä nimittäjänä ovat viikoittain kokoontuvat maisteriseminaarit sekä eri teemoihin paneutuvat luentosarjat. Opetussuunnitelmien puitteissa opiskelijalla on vapaus valita niitä teoriaopintoja, jotka tukevat hänen tarpeitaan. Kuvataiteen maisterin opinnäyte on kaksiosainen ja sisältää joko kaksi näyttelyä tai muuta julkista esiintymistä tai yhden näyttelyn ja laajan kirjallisen osuuden.
Aikaisemmat taideopinnot
Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoilla on valmis lukujärjestys ensimmäisen syyslukukauden ajan. He etenevät opinnoissaan opintosuunnitelman (HOPS) mukaisesti. Jos ensimmäisen vuosikurssin opiskelijalla on paljon aikaisempia taideopintoja, yliopistotason kieliopintoja tai taideteoreettisia opintoja, ne voidaan lukea osaksi Kuvataideakatemian tutkintoa. Nämä opiskelijat laativat HOPSin opintosihteerin kanssa heti lukukauden alussa. Muut ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat tekevät ensimmäisen varsinaisen HOPS:insa syyslukukauden lopussa.
Opinnot ja säädökset
Opetuksen ja tutkimuksen järjestämisessä noudatetaan
mitä yliopistolaissa (645/97), laissa yliopistolain muuttamisesta (voimaan 1.8.2005), yliopistoasetuksessa (115/98), valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (voimaan 1.8.2005), johtosäännössä Kuvataideakatemian hallinnon järjestämisestä (annettu 23.4.1998, muutettu 22.3.1999, 29.11.2000 ja 26.3.2004), Kuvataideakatemian opetuksen ja tutkimuksen johtosäännössä (voimaan 1.8.2005), kulloinkin voimassa olevissa opetussuunnitelmissa sekä opetus- ja tutkimusneuvoston päätöksissä määrätään.
Lait ja asetukset
- Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista.pdf (64 kb) (19.8.2004)
Säädökset
Kuvataideakatemian opetuksen ja tutkimuksen johtosäännöllä kumotaan 1.12.1997 hyväksytty (korjattu 5.10.1998, 27.5.1999 ja 15.12.2003) akatemian tutkintosääntö. Uusi johtosääntö tuli voimaan 1.8.2005.