Opetuksen ja tutkimuksen johtosääntö

opetuksen_ja_tutkimuksen_johtosaanto_30.9.2008.pdf

KUVATAIDEAKATEMIAN OPETUKSEN JA TUTKIMUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

Hyväksytty Kuvataideakatemian hallituksessa 16.6.2005, muutettu 14.12.2005, 30.9.2008.

Opetuksen ja tutkimuksen järjestämisessä noudatetaan, mitä yliopistolaissa (645/97), laissa yliopistolain muuttamisesta (voimaan 1.8.2005), yliopistoasetuksessa (115/98), valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (19.8.2004) (jäljempänä käytetään nimitystä tutkintoasetus), johtosäännössä Kuvataideakatemian hallinnon järjestämisestä (annettu 23.4.1998, muutettu 22.3.1999, 29.11.2000, 26.3.2004, 21.12.2006 ja 29.5.2007 ) sekä tässä opetuksen ja tutkimuksen johtosäännössä, kulloinkin voimassa olevissa opetussuunnitelmissa sekä opetus- ja tutkimusneuvoston päätöksissä määrätään.

I LUKU OPISKELIJAVALINTA JA OPISKELIJAKSI

ILMOITTAUTUMINEN

1 Â§ Kuvataideakatemian tutkinnot

Kuvataideakatemian tutkinnot ovat kuvataiteen kandidaatin tutkinto, kuvataiteen maisterin tutkinto, taideteoreettinen kuvataiteen maisterin tutkinto ja kuvataiteen tohtorin tutkinto.

2 Â§ Opiskelijavalinta

Opiskelijavalinnasta, valintaperusteista sekä valintojen järjestämisestä on voimassa mitä johtosäännössä Kuvataideakatemian hallinnon järjestämisestä on säädetty.

Opiskelija voi ottaa samana lukuvuonna vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan.

3 Â§ Kelpoisuus opiskelijaksi

Kelpoisuudesta korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin on voimassa mitä yliopistolain 18a Â§:ssä (30.7.2004/715) on säädetty:

Kelpoinen opiskelijaksi opintoihin, jotka johtavat pelkästään alempaan korkeakoulututkintoon tai sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon on henkilö, joka on suorittanut ylioppilastutkintoasetuksessa (1000/1994) tarkoitetun tutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon, ammatillisen korkea-asteen tutkinnon, ammatillisen opistoasteen tutkinnon, vähintään kolmevuotisen ammatillisen tutkinnon, ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin tai joilla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.

Kelpoinen opiskelijaksi opintoihin, jotka johtavat pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon, on henkilö, joka on suorittanut soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon, soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon, soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin taikka jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Yliopisto voi edellyttää opiskelijaksi ottamansa henkilön suorittavan täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi.

Kelpoinen opiskelijaksi opintoihin, jotka johtavat taiteelliseen jatkotutkintoon, on henkilö, joka on suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon, ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin tai jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.

4 Â§ Oikaisumenettely

Opiskelijavalintaan tyytymätön hakija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua yliopistolta 14 päivän kuluessa valinnan tuloksen julkistamisesta. Tuloksia julkistettaessa ilmoitetaan, miten hakija voi saada tiedon valinnassa noudatettujen perusteiden soveltamisesta häneen sekä miten valintaan voi pyytää oikaisua. Valinnan tulosta ei saa oikaisupyynnön johdosta muuttaa kenenkään opiskelemaan valitun vahingoksi [1] .

5 Â§ Opiskeluoikeus

Perusopiskelija otetaan akatemiaan suorittamaan 210 opintopisteen laajuista kuvataiteen kandidaatin tutkintoa ja 120 opintopisteen laajuista kuvataiteen maisterin tutkintoa, yhteislaajuus 330 opintopistettä. Perusopiskelija voidaan myös hyväksyä suorittamaan pelkästään 120 opintopisteen laajuista erillistä maisterintutkintoa tai taideteoreettista maisterintutkintoa, joiden pohjana on alempi korkeakoulututkinto tai sitä tasoltaan vastaava tutkinto.

Jatko-opiskelija otetaan akatemiaan suorittamaan 240 opintopisteen laajuista kuvataiteen tohtorin tutkintoa.

6 Â§ Avoin yliopisto-opetus ja täydennyskoulutus

Akatemia voi järjestää avointa yliopisto-opetusta ja täydennyskoulutusta.

Hakemuksen ja työnäytteiden perusteella voidaan hyväksyä yksittäisiä hakijoita jollekin akatemian osastolle lukuvuodeksi, lukukaudeksi tai muuksi erikseen sovittavaksi ajaksi suorittamaan tutkintoon kuulumattomia (non-degree) opintoja. Tällaiset opiskelijat hyväksyy asianomaisen osaston johtaja.

Opinnot ovat maksullisia. Maksuista määrätään hallinto-osaston päätöksellä

7 Â§ Opiskelijaksi ilmoittautuminen

Opiskelijan tulee kunkin lukuvuoden alussa ennen ilmoittautumisajan päättymistä ilmoittautua läsnäolevaksi tai poissaolevaksi rehtorin määräämällä tavalla.

Opiskelija menettää opiskeluoikeutensa, ellei hän ole määräaikaan mennessä ilmoittautunut läsnä- tai poissaolevaksi. Jos opiskelija haluaa myöhemmin jatkaa opintojaan, hänen on haettava rehtorilta kirjallisesti oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi.

Ensimmäisenä opiskeluvuonna opiskelija voi ilmoittautua poissa olevaksi vain, mikäli rehtori on antanut hänelle luvan siirtää opintojen aloittamista vuodella. Poissaolevaksi voi ilmoittautua vain erityisestä syystä, joka voi olla siviili- tai varusmiespalvelus, äitiys- tai vanhempainloma, sairaus tai erityisen painava muu syy.

II LUKU OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN

8 Â§ Lukuvuosi

Yliopiston lukuvuosi alkaa 1. päivänä elokuuta ja päättyy 31. päivänä heinäkuuta. Lukuvuoden aikana annettavan opetuksen alkamis- ja päättymisajoista päättää opetus- ja tutkimusneuvosto.

9 Â§ Opetus- ja tutkintokielet

Opetus- ja tutkintokielet ovat suomi ja ruotsi. Muuta kuin suomen ja ruotsin kieltä saadaan käyttää kielten opetuksessa ja silloin, kun opetuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä muutoin edellyttää. Muun kielen käyttämisestä opetuskielenä ilmoitetaan opetusohjelmassa.

10 Â§ Opintojen suorittaminen

Opiskelijalla on oikeus opinnoissaan ja opintosuorituksissaan sekä suullisesti että kirjallisesti käyttää suomen tai ruotsin kieltä. Oikeudesta käyttää muuta kieltä päättää opintosuorituksen vastaanottava opettaja tai osastonjohtaja.

11 Â§ Mitoitus

Opetuksen mitoituksen perustana on opintopiste. Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan siten, että yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä.

Opetussuunnittelussa opintojaksot mitoitetaan tunneissa niiden arvioidun työmäärän mukaan.

III LUKU PERUSTUTKINNOT JA NIIHIN JOHTAVAT KOULUTUSOHJELMAT

12 Â§ Perustutkintojen koulutusohjelmat

Kuvataiteen kandidaatin ja maisterin tutkintoihin johtavat opinnot järjestetään koulutusohjelmina.

Kandidaatin tutkintoon ja sen pohjalta maisterin tutkintoon johtavat koulutusohjelmat suuntautuvat johonkin kuvataiteellista lahjakkuutta ja asiantuntemusta edellyttävään alueeseen ja sen kehittämiseen. Nämä koulutusohjelmat ovat:

1) kuvanveiston koulutusohjelma

2) maalaustaiteen koulutusohjelma

3) taidegrafiikan koulutusohjelma

4) tila-aikataiteen koulutusohjelma

Näiden lisäksi Kuvataideakatemiassa voi olla taideteoreettinen maisterin tutkintoon johtava koulutusohjelma, jonka pohjana on alempi korkeakoulututkinto tai sitä vastaava opintojen taso.

Opetussuunnitelmissa annetaan tarkemmat tiedot mahdollisista suuntautumisvaihtoehdoista.

Opiskelija voi opintojen kestäessä hakemuksesta vaihtaa koulutusohjelmaa, jos tähän on hyväksyttävä syy. Koulutusohjelman vaihtoon on saatava puolto sekä nykyisen että vastaanottavan osaston koulutusohjelmasta vastaavalta osastonjohtajalta. Hakemukseen on liitettävä uusi henkilökohtainen opintosuunnitelma.

IV LUKU PERUSTUTKINTOJEN RAKENNE

13 Â§ Tutkintojen laajuudet

Kandidaatin tutkinnon opintojen laajuus on 210 opintopistettä. Koulutus on järjestettävä siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa ja puolessa lukuvuodessa.

Maisterin tutkinnon opintojen laajuus on 120 opintopistettä. Koulutus on järjestettävä siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa.

Perus-, aine- ja syventävien opintojen laajuus on mitä tutkintoasetuksessa säädetään.

Kandidaatin tutkintoon kuuluu 10 opintopisteen ja maisterin tutkintoon 40 opintopisteen laajuinen opinnäyte. Tarkemmat määräykset opinnäytteistä annetaan opetus- ja tutkimusneuvoston hyväksymissä opinnäyteohjeissa sekä opetussuunnitelmissa.

Tutkintoon kuuluvien tutkintoasetuksen mukaisten kieliopintojen laajuus on 8 opintopistettä.

14 Â§ Kypsyysnäytteet

Opiskelijan on kirjoitettava sekä kandidaatin tutkintoon että maisterin tutkintoon kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Mikäli kielitaito on osoitettu jo alempaan korkeakoulututkintoon, sitä ei tarvitse osoittaa uudelleen ylempään tutkintoon.

Silloin kun opiskelijalta ei vaadita suomen tai ruotsin kielen taitoa, äidinkielen hallintaa ei tarvitse osoittaa. Kypsyysnäytteellä on kuitenkin joka tapauksessa osoitettava perehtyneisyys opinnäytteen alaan. Osastonjohtaja tai hänen määräämänsä päättää muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä koulusivistyksensä saaneen opiskelijan kypsyysnäytteen kielestä.

15 Â§ Kielitaito

Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:

1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 Â§:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisellä virka-alueella ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä

2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen.

Pakollisiin kielitaitovaatimuksiin kuuluvia kielikokeita on mahdollista yrittää suorittaa kahdesti tasokokeella. Ellei opiskelija saa suoritustaan hyväksyttyä, hänen on osallistuttava kurssille.

Edellä ilmoitetut kielitaitovaatimukset eivät koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaaditaan yhden vieraan kielen suullinen ja kirjallinen taito.

Rehtori voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan.

16 Â§ Opetussuunnitelma

Koulutusohjelmien opetussuunnitelmat hyväksyy opetus- ja tutkimusneuvosto osastojen esityksen perusteella. Opetussuunnitelmassa ilmoitetaan opintojakson nimi, laajuus opintopisteinä, tavoitteet sekä mahdolliset opintojaksolle osallistumisen edellytykset.

17 Â§ Henkilökohtainen opintosuunnitelma

Opiskelija laatii opintojensa suunnittelun tueksi henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS), joka päivitetään vuosittain. Opintosuunnitelmat laaditaan yhteistyössä osaston omaopettajan ja opintohallinnon edustajan kanssa. Opintosuunnitelmaan tulee sisältyä suunnitelma tutkintorakenteen mukaisten pakollisten ja valinnaisten opintojen suorittamisesta ja aikataulutuksesta.

Tarkemmat ohjeet henkilökohtaisen opintosuunnitelman laadinnasta ja sisällöstä annetaan opintotoimistosta ja osastoilta.

Tutkintojen ja opintojen rakenteesta määrätään tarkemmin opetussuunnitelmissa.

V LUKU PERUSTUTKINTOJEN TAVOITTEET JA SUORITTAMINEN

18 Â§ Kuvataiteen kandidaatin tutkinnon tavoitteet ja suorittaminen

Kuvataiteen kandidaatin tutkinnon tavoitteena on antaa opiskelijalle sellaiset tiedolliset ja taidolliset perusvalmiudet, että opiskelijalla on käsitys kuvataiteen kentästä sekä maalauksen, kuvanveiston, taidegrafiikan ja tila-aikataiteen välineiden hallinnasta samoin kuin taideteorian, â€‘historian ja â€‘filosofian perustuntemus. Lisäksi opiskelija perehtyy syvällisemmin johonkin edellä mainituista taiteen alueista. Näiden valmiuksien kautta hänellä on edellytykset alan kehityksen seurantaan sekä kyky soveltaa hankkimaansa tietoa ja taitoa työssään. Kandidaatin tutkinnon tavoitteena on myös tarjota edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen sekä riittävä viestintä- ja kielitaito.

Tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava vähintään opetussuunnitelmassa määrätyt perus- kieli- ja aineopinnot sekä kandidaatin opinnäyte.

19 Â§ Kuvataiteen maisterin tutkinnon tavoitteet ja suorittaminen

Kuvataiteen maisterin tutkinnon tavoitteena on tarjota opiskelijalle valmiudet toimia itsenäisesti ja analyyttisesti taiteilijana yhteiskunnassa ja maailmassa. Kuvataiteen maisteri hallitsee syvällisesti taiteellisten välineiden käytön ja ymmärtää niiden ajankohtaisen merkityksen ja historian. Hän pystyy asettamaan itselleen päämääriä ja tavoitteita ja hänellä on valmius toimia kuvataiteen asiantuntijana ja kehittäjänä. Lisäksi hänellä on valmiudet taiteelliseen jatkokoulutukseen sekä hyvä viestintä- ja kielitaito.

Kaksivuotista maisterin tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava vähintään opetussuunnitelmassa määrätyt syventävät taiteelliset ja teoreettiset opinnot, opinnäytteen alaan liittyvä kypsyysnäyte sekä 40 opintopisteen laajuinen opinnäyte. Mikäli kieliopintoja ei ole suoritettu alempaan tutkintoon, ne on suoritettava maisterintutkintoon kuuluvien 120 opintopisteen lisäksi siten kuin niistä on määrätty tämän johtosäännön 10 Â§:ssä.

20 Â§ Taideteoreettinen kuvataiteen maisterin tutkinto

Kuvataideakatemiassa on mahdollista järjestää myös kaksivuotinen 120 opintopisteen laajuinen taideteoreettinen kuvataiteen maisterin tutkinto, johon sisältyy teoreettisia ja taiteellisia opintoja voimassa olevan opetussuunnitelman mukaisesti sekä opinnäyte, jonka laajuudesta on voimassa mitä tutkintoasetuksen 15 Â§:ssä on säädetty. Mikäli kieliopintoja ei ole suoritettu alemman korkeakoulututkinnon yhteydessä, ne on suoritettava em. 120 opintopisteen lisäksi siten kuin niistä on määrätty tämän johtosäännön 10 Â§:ssä.

Tutkintoon sisältyvät teoreettiset opinnot käsittelevät nykytaiteen tutkimuksen kannalta keskeisiä tutkimusaiheita filosofisesta, yhteiskunnallisesta ja historiallisesta näkökulmasta.

Taiteelliset opinnot suunnitellaan yksilöllisesti ja ne sisältävät sekä taiteellisia että kirjallisia opintoja.

VI LUKU PERUSTUTKINTOJEN OPINNÄYTTEET

21 Â§ Kuvataiteen kandidaatin tutkinnon opinnäyte

Kandidaatin opinnäytteen laajuus on 10 opintopistettä. Opinnäytteen tavoitteena on osoittaa, että opiskelija on perehtynyt kuvanveiston, maalaustaiteen, taidegrafiikan tai tila-aikataiteen välineiden hallintaan.

Kandidaatin tutkinnon opinnäytteestä määrätään tarkemmin opetussuunnitelmissa.

22 Â§ Kuvataiteen maisterin tutkinnon opinnäyte

Kuvataiteen maisterin lopputyö on vaativa kuvataiteellinen opinnäyte, joka voidaan toteuttaa myös useamman opiskelijan yhteistyönä. Opinnäytteen tulee osoittaa kuvataiteen maisterilta edellytettäviä valmiuksia.

Opetus- ja tutkimusneuvoston päätöksen (8.3.2005) mukaan lopputyövaihtoehdot ovat:

kaksi julkista kuvataiteellista esiintymistä.
yksi julkinen kuvataiteellinen esiintyminen sekä laajempi kirjallinen osuus.

Julkisella tarkoitetaan yleisölle avointa näyttelyä tai muuta esiintymistä.

Osastonjohtaja hyväksyy opinnäytteen ohjaajan ja tarkastajat. Tarkastajien on annettava lausuntonsa viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun he ovat saaneet kaikki opinnäytteeseen kuuluvat osat tarkastettavakseen.

Opinnäytteen hyväksyy opetus- ja tutkimusneuvosto. Opinnäytteen hyväksymisessä käytetään asteikkoa hyväksytty/hylätty/kiittäen hyväksytty.

23 Â§ Taideteoreettinen kuvataiteen maisterin tutkinnon opinnäyte

Taideteoreettisen kuvataiteen maisterin opinnäyte on vaativa kirjallinen tai kuvataiteellinen opinnäyte.

24 Â§ Opinnäytteen dokumentointi ja opinnäyteohjeet

Opiskelijan on toimitettava opinnäytteestään täydellinen dokumentaatiokappale Kuvataideakatemiaan.

Yksityiskohtaiset tiedot opinnäytteen tekemisestä ja siihen liittyvistä vaatimuksista sekä dokumentaatiosta annetaan opetus- ja tutkimusneuvoston hyväksymissä opinnäyteohjeissa.

VII LUKU JATKOKOULUTUS

25 Â§ Jatkotutkinto

Kuvataideakatemiassa voidaan suorittaa kuvataiteellinen jatkotutkinto.

26 Â§ Jatkokoulutuksen rakenne

Kuvataiteen tohtorin tutkintoon johtava jatkokoulutus koostuu seuraavasti:

kuvataiteellinen opin- ja taidonnäyte	150 op
kuvataidealan jatko-opinnot	60 op
muu tutkimukseen liittyvä toiminta	30 op

Jatkokoulutus vastaa kokonaislaajuudeltaan vähintään 240 opintopisteen opintoja. Koulutus on järjestettävä siten, että jatko-opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen 4 lukuvuodessa.

27 Â§ Jatkokoulutuksen tavoitteet

Kuvataiteen tohtorin tutkintoon johtava koulutus kestää arviolta 4 vuotta ja edellyttää täyspäiväistä omistautumista työlle.

Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää syvällisesti oman alansa ja että hän saavuttaa valmiudet korkeatasoisiin, taiteellista kypsyyttä osoittaviin suoritteisiin ja kykenee itsenäiseen, uutta tietoa tuottavaan kuvataiteelliseen tutkimukseen edustamallaan alalla.

Opetus- ja tutkimusneuvosto määrää tarkemmin jatkokoulutuksen tavoitteista, sisällöistä ja järjestämisestä niiltä osin kuin niistä ei säädetä tällä johtosäännöllä.

28 Â§ Kuvataiteellinen opin- ja taidonnäyte

Kuvataiteellisen opin- ja taidonnäytteen laajuus on 150 opintopistettä.

Kuvataiteellinen opin- ja taidonnäyte on kokonaisuus, joka rakentuu kuvataiteellisista produktio- ja teoriaosuuksista. Osuuksien tulee olla vuorovaikutussuhteessa toisiinsa . Lähtökohta on taiteellisessa työskentelyssä.

Kuvataiteelliset produktio-osuudet ovat vaativia, kypsyyttä osoittavia kuvataiteellisia teoksia kuten näyttelyitä, julkaisuja, tapahtumia tai muita kuvataiteellisia suorituksia. Teokset esitetään yhtenä kokonaisuutena tai useampana osakokonaisuutena julkisesti.

Opin- ja taidonnäytteen teoriaosuus on itsenäisesti tehty, kirjana tai muulla tavoin julkaistu tai julkisesti esitetty teos, jota aikaisemmin ei ole esitetty kokonaisuudessaan julkaistuna. Teoriaosuudessa tekijä analysoi kuvataiteellista työskentelyään ja/tai tuottaa muulla tavoin uutta tietoa tutkimusalueestaan. Kysymyksenasettelun on oltava vuorovaikutussuhteessa omaan produktio-osuuteen. Teoriaosuuteen tulee sisältyä yhteenveto tekijän asettamista tutkimuksellisista päämääristä. Teoriaosuuden laajuus voi vaihdella riippuen kuvataiteellisen tutkimuksen luonteesta 35-6 0 opintopisteen välillä.

Opiskelija vastaa opin- ja taidonnäytteen kuvataiteellisten produktio- ja teoriaosuuksien taltioinnista sekä tarkastusta että myöhempää arkistointia varten.

Opin- ja taidonnäytteeseen voi sisältyä myös sellaisia yhteishankkeita, joissa opinnäytteen suorittajan itsenäinen osuus on selvästi osoitettavissa.

29 Â§ Kuvataidealan jatko-opinnot

Kuvataidealan jatko-opinnot ovat kuvataiteelliseen tutkimukseen liittyviä käytännöllisiä opintoja ja teoreettisia opintoja .

Opetus- ja tutkimusneuvosto määrää jatkotutkinto-osaston johtajan esityksestä opiskelijalle vastaavan ohjaajan.

Opiskelijat työskentelevät henkilökohtaisen tutkimussuunnitelman ja opintosuunnitelman mukaisesti, jotka laaditaan yhdessä jatkotutkinto-osaston johtajan ja vastaavan ohjaajan kanssa. Suunnitelmat hyväksytetään ensimmäisen opiskeluvuoden loppuun mennessä opetus- ja tutkimusneuvostossa.

30a Â§ Opin- ja taidonnäytteen esitarkastaminen

Kuvataideakatemian hallitus nimeää esitarkastuslautakunnan ja sen puheenjohtajan.

Opin- ja taidonnäytteen produktio- ja teoriaosuuksien esitarkastusluvat myöntää jatkotutkinto-osaston johtaja.

Esitarkastuslautakunta esitarkastaa opin- ja taidonnäytteen produktio- ja teoriaosuudet, hyväksyy osuudet osaksi opin- ja taidonnäytteen kokonaisuutta ja antaa tarkastusluvan.

Esitarkastuksessa on muilta osin voimassa mitä Kuvataideakatemian hallituksen vahvistamassa esitarkastusohjeessa määrätään.

30b Â§ Opin- ja taidonnäytteen tarkastaminen

Opetus- ja tutkimusneuvosto nimeää jatkotutkinto-osaston johtajan esityksestä opin- ja taidonnäytettä varten kaksi tarkastajaa. Ennen nimeämistä opiskelijalla on mahdollisuus esittää perustellut mielipiteensä tarkastajavalinnasta. Opin- ja taidonnäytteen tarkastajien esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintomenettelylain (598/1982) 10 Â§:ssä säädetään.

Opin- ja taidonnäytteen kokonaisuus esitellään julkisessa tarkastustilaisuudessa, jonka puheenjohtajana toimii opetus- ja tutkimusneuvosto määräämä valvoja. Tilaisuudessa ovat läsnä opinnäytteen suorittajan ja valvojan lisäksi tarkastajat sekä edustus opetus- ja tutkimusneuvostosta.

Opetus- ja tutkimusneuvosto päättää opin- ja taidonnäytteen hyväksymisestä tai hylkäämisestä tarkastuslausuntojen sekä muiden kirjallisten huomautusten perusteella.

Opin- ja taidonnäytteen kokonaisuudesta on toimitettava täydellinen dokumentaatiokappale ja tiivistelmä Kuvataideakatemiaan.

Opin- ja taidonnäytteen dokumentoinnista, tarkastamisesta ja arvostelusta on voimassa muilta osin mitä Kuvataideakatemian hallituksen 14.6.2000 vahvistamassa (muutettu 30.9.2008) tarkastusohjeessa määrätään.

31 Â§ Jatko-opiskelijavalinnan arvosteluryhmä

Rehtori asettaa tohtorikoulutushaun arvosteluryhmän jatkotutkinto-osaston johtajan esityksestä. Arvosteluryhmän toimikausi on kolme vuotta.

Tohtorikoulutushaun arvosteluryhmän tehtävänä on tehdä esitys akatemiaan otettavien jatko-opiskelijoiden valintamenettelyksi sekä sitä koskeviksi määräyksiksi ja ohjeiksi sekä toimia neuvottelevana ja valmistelevana elimenä jatko-opiskelijavalintojen toteuttamisessa.

Rehtori tekee arvosteluryhmän esityksestä päätöksen jatko-opiskelijaksi ottamisesta.

VII LUKU ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

32 Â§ Hyväksiluku

Opintojen hyväksilukemisesta on voimassa mitä tutkintoasetuksen 25 Â§:ssä säädetään.

Opiskelija saa tutkintoa suorittaessaan yliopiston päätöksen mukaan lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Opiskelija saa yliopiston päätöksen mukaan lukea hyväkseen sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla tavalla, esim. kuvataiteilijan ammatissa hankitulla osaamisella.

Perusopintojen ja teoriaopintojen korvaamisesta muualla suoritetuilla opinnoilla päättää yleisen osaston johtaja kuultuaan tarvittaessa perusopintojen opettajaa. Taiteellisten aineopintojen ja syventävien opintojen korvaamisesta päättää asianomaisen osaston johtaja kuultuaan tarvittaessa asianomaisen aineen opettajaa.

Osastonjohtaja päättää, millä tavoin itsenäisenä taiteilijana hankittu osaaminen todetaan.

Jatko-opintojen korvaamisesta päättää jatkotutkinto-osaston johtaja.

Kieliopintojen korvaamisesta päättää yleisen opetuksen osaston johtaja.

33 Â§ Opintosuoritusten arvostelu

Opintosuorituksella tarkoitetaan mitä yliopistoasetuksen (115/1998) 16 Â§:ssä säädetään.

Tutkintoon kuuluvien opintojaksojen suoritukset arvioidaan hylätyiksi tai hyväksytyiksi. Hyväksyttyyn suoritukseen voidaan liittää maininta kiittäen hyväksytty. Mikäli opintosuoritusten arvostelussa käytetään numeraalista arvosteluasteikkoa, opintosuoritukset arvostellaan kokonaisluvuilla asteikolla 0-5.

34 Â§ Opintosuoritusten vanheneminen

Opintojaksot suoritetaan kulloinkin voimassa olevan opetussuunnitelman mukaisesti. Opinnäyte ja muut opintosuoritukset vanhenevat kun kymmenen vuotta on kulunut niiden suorittamisesta. Koulutusohjelman johtaja tai hänen määräämänsä opettaja päättää, kuinka opetussuunnitelmaa sovelletaan niihin, joiden opinnot ovat vanhentuneet.

35 Â§ Opintosuoritusten arvostelun oikaiseminen

Opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa.

Muun opintosuorituksensa kuin opinnäytteen arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvostelun suorittaneelta opettajalta.

Muun kuin tohtorin tutkintoon kuuluvan opinnäytteen arvosteluun pyydetään oikaisua kirjallisesti opetus- ja tutkimusneuvostolta.

Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa.

Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi saattaa asian tutkintolautakunnan käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Tutkintolautakunnasta määrätään tarkemmin johtosäännössä Kuvataideakatemian hallinnon järjestämisestä.

36 Â§ Tohtorintutkintoon kuuluvan opin- ja taidonnäytteen arvostelua koskeva oikaisupyyntö

Ennen opin- ja taidonnäytteen arvostelua tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen tarkastajien lausunnosta.

Asianosainen voi tehdä akatemian hallituksen määräämälle tutkintolautakunnalle oikaisupyynnön arvostelusta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

37 Â§ Rikkomukset

Yliopistolain 19 Â§:ssä tarkoitettuun opetus- tai tutkimustoimintaan kohdistuvaan rikkomukseen syyllistyneelle opiskelijalle voidaan antaa varoitus tai hänet voidaan erottaa määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi. Varoituksesta päättää rehtori ja opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta hallitus.

Ennen asian käsittelyä on opiskelijalle todisteellisesti toimitettava tiedoksi, mistä rikkomuksesta häntä syytetään sekä varattava hänelle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi.

38 Â§ Todistukset

Tutkintotodistuksesta on voimassa, mitä tutkintoasetuksen 26 Â§:ssä on säädetty. Rehtori antaa todistukset yliopistossa suoritetuista tutkinnoista.

Yliopisto antaa tutkintotodistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun englanninkielisen liitteen, jossa annetaan tiedot Kuvataideakatemiasta sekä todistuksessa tarkoitetuista opinnoista, opintosuorituksista ja niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä.

39 Â§ Oppiarvot

Kuvataideakatemia voi oikeuttaa kumotun kuvataidealan alemmasta ja ylemmästä korkeakoulututkinnosta annetun asetuksen (367/1993) mukaisen kuvataiteen tutkinnon suorittaneen käyttämään kuvataiteen kandidaatin arvoa ja mainitun asetuksen mukaisen Kuvataideakatemian loppututkinnon suorittaneen käyttämään kuvataiteen maisterin arvoa.

VIII LUKU VOIMAANTULO JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

40 Â§ Siirtymäsäännökset

Opiskelijalla, joka 31.7.2005 jälkeen opiskelee siihen saakka voimassa olleiden asetusten mukaista tutkintoa varten, on oikeus siirtyä opiskelemaan yliopistojen tutkinnoista annetun asetuksen (794/2004) mukaan tai jatkaa opintojaan kumottujen asetusten mukaan.

Opiskelija siirtyy kuitenkin jatkamaan opintojaan yliopistolain muuttamisesta annetun lain ja sen nojalla annettujen säännösten mukaan, jollei hän ole suorittanut ennen tämän johtosäännön voimaantuloa voimassa olleiden säännösten mukaista tutkintoa viimeistään 31. päivänä heinäkuuta 2008.

Siirtyminen uuden tutkintoasetuksen mukaiseen opiskeluun voi tapahtua vain lukukauden vaihtuessa. Uuteen tutkintojärjestelmään siirtymisestä ilmoitetaan opintotoimistoon erityisellä lomakkeella. Ilmoitus on sitova.

Opiskelija voi lukea hyväkseen kumottujen asetusten mukaisiin opintoihin sisältyneet opintosuorituksensa tutkintoasetuksen mukaista tutkintoa varten osastonjohtajan määräämällä tavalla.

Niihin opiskelijoihin, jotka jatkavat opintojaan kumotun tutkintoasetuksen mukaista tutkintoa varten, sovelletaan soveltuvin osin kumottua asetusta ja sen nojalla annettuja säännöksiä.

41 Â§ Voimaantulo

Tällä johtosäännöllä kumotaan 1.12.1997 hyväksytty (korjattu 5.10.1998, 27.5.1999 ja 15.12.2003) Kuvataideakatemian tutkintosääntö.

Tämä opetuksen ja tutkimuksen johtosääntö tulee voimaan 1.8.2005.

14.12.2005, 30.9.2008 tehdyt muutokset tulevat voimaan päätöksentekopäivästä.

[1] Yliopistoasetus 13Â§