Kuvataideakatemia

johtosaanto_2010.pdf

KUVATAIDEAKATEMIAN JOHTOSÄÄNTÖ YLIOPISTON TOIMINNAN JA HALLINNON JÄRJESTÄMISESTÄ

I YLEISTÄ

Kuvataideakatemia on kansalliselle pohjalle rakentuva kansainvälinen kuvataiteen yliopisto, uuden taiteellisen tiedon luoja ja vapaan taiteen kulttuurisen merkityksen korostaja.

Kuvataideakatemian tehtävänä on luoda parhaat mahdolliset edellytykset yksilölliselle ja laadukkaalle kuvataiteelliselle oppimiselle ja taiteelliselle tutkimukselle globaalissa maailmassa.

Johtosääntö määrittelee edellytykset valmistelun ja päätöksenteon avoimuudelle, vuorovaikutteiselle johtamiselle ja korkeatasoiselle hallinnolle siten, että yliopisto pystyy hoitamaan tehtävänsä hyvin ja tuloksellisesti.

Yliopiston hallitus on yliopistolain 14 §:n nojalla hyväksynyt seuraavan johtosäännön 14.12.2009, jota noudatetaan yliopiston toiminnassa sen lisäksi mitä yliopistolaissa (558/2009), sen nojalla annetussa asetuksessa ja laissa yliopistolain voimaanpanosta (559/2009) on säädetty.

Hallitus voi hyväksyä yliopiston noudatettavaksi muitakin johtosääntöjä.

Talousasioiden hoidosta, taloussuunnittelusta ja sisäisestä valvonnasta annetaan tarkemmat määräykset taloussäännössä.

Opintoasiain hallinnosta, opetuksesta ja tutkimuksesta sekä opiskelijoista annetaan tarkemmat määräykset opetuksen- ja tutkimuksen säännössä.

Henkilöstön asemasta ja kehittämisestä, henkilöstöpolitiikasta, rekrytointiperiaatteista, tehtävien kelpoisuusvaatimuksista sekä vaaleista annetaan tarkemmat määräykset henkilöstösäännössä.

Taiteellisessa toiminnassa noudatettavista periaatteista ja käytännöistä annetaan tarkemmat määräykset taiteellisen toiminnan säännössä.

Tilahallinnosta annetaan tarkemmat määräykset tilasäännössä.

Hankinnoista annetaan tarkemmat määräykset hankintasäännössä.

Rehtori hyväksyy säännöt kuultuaan hallitusta.

Yliopistoa johdetaan yhteisesti hyväksyttyjen periaatteiden, tulostavoitteiden, strategian sekä siitä johdettujen toimenpideohjelmien mukaisesti.

Kokonaisvastuu yliopiston tuloksellisuudesta on hallituksella ja rehtorilla.

II LUKU: ORGANISAATIO JA JOHTAMINEN

1 § Oikeudellinen asema ja toimielimet

Kuvataideakatemia on julkisoikeudellinen, autonominen yliopisto sekä itsenäinen oikeushenkilö.

Yliopistoyhteisöön kuuluvat sen opetus- ja tutkimushenkilöstö, muu henkilöstö ja opiskelijat.

Kuvataideakatemian hallintoa hoitavat yliopistokollegio, hallitus, rehtori, opetus- ja tutkimusneuvosto, palveluyksikkö sekä toimikunnat.

Kuvataideakatemiassa on kuvataiteen tohtorin opin- ja taidonnäytteen esitarkastusta varten esitarkastuslautakunta. Lautakunnan asettaa hallitus tutkimuksesta vastaavaa vararehtoria kuultuaan. Hallitus nimeää lautakunnan puheenjohtajan. Lautakunnan toimikausi on kolme vuotta. Lautakuntaan voi kuulua enintään yksi akatemian professori, muut jäsenet tulevat yliopistoyhteisön ulkopuolelta.

Rehtori asettaa opintosuoritusten sekä opin- ja taidonnäytteiden arvostelua koskevia oikaisumenettelyjä käsittelemään tutkintolautakunnan. Lautakunta määrätään kutakin tapausta varten erikseen. Lautakuntaan kuuluvat puheenjohtaja, kaksi opettajaa sekä opiskelijaedustaja.

Rehtori nimeää johtamisen tueksi johtoryhmän, joka koostuuvararehtoreista, hallintojohtajasta sekä muista rehtorin nimeämistä henkilöistä.

Vararehtorit voivat nimetä johtamisen tueksi oman johtoryhmän.

Rehtori nimeää tarvittaessa yhteiskuntasuhteiden kehittämistä varten neuvottelukunnan.

2§ Toimielinten jäsenet ja toimikausien pituudet

Yliopistokollegion, hallituksen sekä opetus- ja tutkimusneuvoston jäsenistä professoreita sekä muita opettajia, tutkijoita ja muuta henkilöstöä edustavat jäsenet ja varajäsenet valitaan välittömillä ja salaisilla vaaleilla. Vaalien toimittamisesta on tarkemmat ohjeet henkilöstösäännössä.

Opiskelijoita edustavat jäsenet ja varajäsenet valitsee ylioppilaskunta. Jatko-opiskelijat valitsevat jäsenen ja varajäsenen keskuudestaan.

Kaikkiin monijäsenisiin toimielimiin voidaan nimetä tuntiopettajia sekä yliopistoyhteisön ulkopuolisia asiantuntijoita.

Hallituksen ja sen yksittäisten jäsenten toimikauden pituudesta päättää yliopistokollegio. Toimikausi ei saa kuitenkaan ylittää viittä vuotta. Yliopistokollegion toimikausi on kaksi vuotta. Muiden toimielinten toimikauden pituus on kaksi kalenterivuotta, ellei muuta ole määrätty. Opiskelijajäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan.

Toimielimissä tulee olla mahdollisimman tasapuolisesti sekä miehiä että naisia.

Ketään ei voida valita tai määrätä toimielimen jäseneksi vastoin tahtoaan.

Toimielimen jäsenen rikosoikeudellisesta vastuusta säädetään rikoslain (39/1889) 40 luvussa.

3 § Toimielinten kokoon kutsuminen ja päätösvaltaisuus

Toimielin kokoontuu milloin puheenjohtaja tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi, taikka milloin vähintään kolmannes jäsenistä pyytää sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

Toimielimen jäsenellä on oikeus kokouksessa käyttää suomen tai ruotsin kieltä. Hallinnossa voidaan käyttää myös muuta kieltä, jos kielen käyttäminen on tarkoituksenmukaista.

Toimielimen kokouskutsussa on mainittava käsiteltävät asiat. Kokouskutsu on lähetettävä vähintään kolme arkipäivää ennen kokousta. Läsnä olevien jäsenten yksimielisellä päätöksellä voidaan ottaa käsiteltäväksi kiireellisen asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa.

Toimielin on päätösvaltainen, kun vähintään puolet jäsenistä, kokouksen puheenjohtaja mukaan lukien, on läsnä.

Opintosuoritusta arvosteltaessa toimielin on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan lisäksi on läsnä vähintään kolme muuta jäsentä, joilla on samantasoinen opintosuoritus.

Jos toimielimessä ei ole riittävästi sellaisia jäseniä, jotka saavat osallistua päätöksentekoon, rehtori määrää tarpeellisen määrän lisäjäseniä.

4 § Yksiköt ja koulutusohjelmat

Kuvataideakatemiassa ei ole tiedekuntia vastaavia yksikköjä. Akatemia on jaettu opetuksen, tutkimuksen, taiteellisen toiminnan sekä tukipalvelujen järjestämistä varten yksiköihin.

Peruskoulutusyksiköllä on seuraavat koulutusohjelmat: kuvanveisto, maalaustaide, taidegrafiikka sekä tila-aikataiteet, joka sisältää liikkuvan kuvan, paikka- ja tilannesidonnaisten taiteiden sekä valokuvataiteen suuntautumisvaihtoehdot. Lisäksi yksikkö tarjoaa kaikille yhteisiä opintoja.

Peruskoulutusyksikköä johtaa perustutkintokoulutuksesta vastaava vararehtori.

Tutkimusyksikkö tarjoaa jatkokoulutusta ja vastaa yliopistossa harjoitettavasta tutkimuksesta.

Tutkimusyksikköä johtaa tutkimuksesta vastaava vararehtori.

Kuvataideakatemiassa on kirjasto. Kirjastoa johtaa rehtori tai muu hänen valtuuttamansa henkilö.

5 § Sisäiset palvelut

Kuvataideakatemiassa on opetuksen, tutkimuksen, taiteellisen toiminnan sekä maksullisen palvelutoiminnan johtamista, suunnittelua ja kehittämistä varten tarpeellisia tukitoimintoja ja sisäisiä palveluita.

Akatemiassa ovat tällä hetkelläseuraavat tuki- ja palvelutoiminnot:

opintoasiainpalvelut

kirjasto- ja informaatiopalvelut

viestintä- ja yhteiskuntasuhteiden palvelut

talous- ja henkilöstöpalvelut

kiinteistö- ja tekniset palvelut

IT-palvelut

asiakirja- ja arkistopalvelut

Akatemian yhteisiä tukitoimintoja ja sisäisiä palveluja varten akatemiassa on palveluyksikkö ja kirjasto- ja informaatiopalveluja varten kirjasto.

Akatemia voi tuottaa palvelutoiminnat itse tai yliopistojen yhteistyönä taikka hankkia palvelut muulta ulkopuoliselta palvelutoimittajalta.

6 § Johtaminen

Yliopistoa johdetaan yhteisesti hyväksyttyjen periaatteiden, strategian sekä siitä johdettujen toimenpideohjelmien mukaisesti.

Kuvataideakatemia toimii yhtenä tulosyksikkönä. Kokonaisvastuu yliopiston johtamisesta sekä tuloksellisesta, taloudellisesta ja tehokkaasta toiminnasta on hallituksella ja rehtorilla.

Akatemiaa työnantajana edustavat rehtori ja hallintojohtaja.

Kriisitilanteissa kaikkea toimintaa johtaa rehtori, hänen sijaisenaan hallintojohtaja tai turvallisuusasioista vastaava päällikkö.


III LUKU: TOIMIelinten kokoonpano, toimivalta ja tehtävät

7 § Yliopistokollegio

Yliopistokollegioon kuuluu 11 jäsentä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet. Yliopistokollegio valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Jäsenet edustavat yliopistoyhteisöä seuraavasti:

- kolme professoria

- kolme opettajaa

- kaksi muun henkilökunnan edustaja

- kolme opiskelijaa

Yliopistokollegion tehtävät ovat:

1) päättää hallituksen jäsenmäärästä sekä hallituksen ja sen jäsenten toimikauden pituudesta;

2) valita yliopistolain 15 §:n 4 momentissa tarkoitetut jäsenet yliopiston hallitukseen;

3) vahvistaa yliopistolain 15 §:n 2 momentissa tarkoitettujen yliopistoyhteisön ryhmien valinnat hallituksen jäseniksi;

4) vapauttaa hallituksen jäsen tehtävästään hallituksen esityksen perusteella;

5) valita yliopiston tilintarkastajat;

6) vahvistaa yliopiston tilinpäätös ja toimintakertomus sekä päättää vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja rehtorille;

7) päättää vahingonkorvauskanteen nostamisesta hallituksen jäsentä, rehtoria ja tilintarkastajaa vastaan;

8) päättää hallituksen jäsenen vapauttamisesta tehtävästään yliopistolain 65 §:n 3 momentin mukaisesti.

Lisäksi yliopistokollegio kokoontuu tarvittaessa keskustelemaan merkittävistä koko yliopistoa koskevista asioista. Yliopistokollegion puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla on niin ikään oikeus, sopimalla asiasta hallituksen puheenjohtajan kanssa, osallistua sellaisiin hallituksen kokouksiin, joissa käsitellään merkittäviä koko yliopistoa koskevia asioita.

8 § Hallituksen kokoonpano, valinta ja toimikausi

Hallituksessa on 7 tai 9-14 jäsentä. Yliopistokollegio päättää hallituksen jäsenten lukumäärästä.

Hallituksessa tulee olla edustettuina seuraavat yliopistoyhteisön jäsenet:

- professorit,

- muu opetus- ja tutkimushenkilöstö sekä muu henkilöstö,

- opiskelijat.

Kustakin edellä mainitusta ryhmästä voi olla jäseniä enintään puolet näistä ryhmistä valittavien jäsenten yhteenlasketusta määrästä. Yliopistokollegio päättää eri ryhmiin kuuluvien henkilöiden lukumäärästä.

Vähintään 40 % hallituksen jäsenistä tulee olla muita kuin 2 momentissa tarkoitettuja henkilöitä. Heidän tulee edustaa monipuolisesti yhteiskuntaelämän ja yliopiston toimialaan kuuluvien tieteiden ja taiteiden asiantuntemusta.

Edellä 2 momentissa tarkoitetut hallituksen jäsenet valitsee asianomainen yliopistoyhteisön ryhmä sen mukaan kuin yliopistolaissa ja henkilöstösäännössä määrätään, ja 4 momentissa tarkoitetut jäsenet valitsee yliopistokollegio.

Hallituksen jäsenenä ei voi olla yliopiston rehtori, vararehtori, tiedekunnan tai muun välittömästi hallituksen alaisuudessa olevan yksikön johtaja eikä yliopistokollegion jäsen tai varajäsen.

Hallitus valitsee yhden 4 momentissa tarkoitetuista jäsenistä puheenjohtajakseen ja yhden varapuheenjohtajakseen.

Hallituksen jäsen voi erota tehtävästään ennen toimikautensa päättymistä. Hallitus voi esittää hallituksen jäsenen vapauttamista tehtävästään tämän toimikauden kuluessa, jos jäsen on tullut kykenemättömäksi hoitamaan tehtäväänsä, toimellaan tai laiminlyönnillään loukannut vakavasti yliopiston etua tai jos siihen muutoin on erityisen painava syy. Päätöksen hallituksen jäsenen vapauttamisesta tehtävästään tekee yliopistokollegio.

9 § Hallituksen tehtävät:

1) päättää yliopiston toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista, strategiasta ja ohjauksen periaatteista;

2) päättää yliopiston toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä talousarviosta ja laatia tilinpäätös;

3) vastata yliopiston varallisuuden hoidosta, käytöstä ja hallinnasta;

4) huolehtia kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan järjestämisestä;

5) hyväksyä yliopiston toiminnan kannalta merkittävät tai periaatteelliset sopimukset ja antaa lausunnot yliopistoa koskevista periaatteellisesti tärkeissä asioissa sekä hyväksyä sellaiset sopimukset, joiden arvo on 100 000 €;

6) hyväksyä 48 §:n mukainen opetusministeriön kanssa tehtävä sopimus yliopiston puolesta;

7) valita rehtori tai rehtorit ja päättää heidän työnjaostaan sekä erottaa rehtori, jos siihen on tehtävän luonne huomioon ottaen hyväksyttävä ja perusteltu syy;

8) nimittää vararehtorit rehtoria kuultuaan ja päättää heidän vastuujaostaan;

9) hyväksyä johtosäännöt ja muut vastaavat yleistä järjestäytymistä koskevat määräykset sekä päättää yliopiston toimintarakenteesta;

10) tehdä opetusministeriölle ehdotus yliopiston koulutusvastuun muuttamisesta;

11) päättää yliopistoon valittavien opiskelijoiden määrästä;

12) valita suoraan rehtorin alaisuudessa toimiva henkilöstö;

10§ Rehtori ja vararehtorit

Yliopistossa on rehtori ja kaksi vararehtoria, joista toinen vastaa peruskoulutusyksiköstä (vararehtori I) ja toinen tutkimusyksiköstä (vararehtori II). Hallitus valitsee vararehtorit rehtoria kuultuaan sekä päättää heidän vastuujaostaan. Vararehtoreiden määrästä ja vastuujaosta voidaan erityisestä syystä poiketa. Tarkemmasta tehtäväjaosta vararehtorit sopivat rehtorin kanssa. Hallitus voi vapauttaa vararehtorit tehtävistään, jos siihen on tehtävän luonne huomioiden hyväksyttävä ja perusteltu syy. Rehtoreiden ja vararehtoreiden toimikausi on enintään viisi vuotta.

Rehtorin tehtävänä on:

1) johtaa yliopiston toimintaa ja päättää yliopistoa koskevista asioista, joita ei ole säädetty tai määrätty muun toimielimen tehtäväksi;

2) vastata yliopiston tehtävien taloudellisesta, tehokkaasta ja tuloksellisesta hoitamisesta;

3) vastata siitä, että yliopiston kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty;

4) vastata hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja esittelystä;

5) vastata hallituksen päätösten täytäntöönpanosta, jos johtosäännöissä ei toisin määrätä;

6) päättää henkilöstön ottamisesta ja irtisanomisesta.

Rehtori saa ryhtyä yliopiston tehtävät huomioon ottaen laajakantoisiin toimiin vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai jos hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta yliopiston toiminnalle olennaista haittaa. Viimeksi mainitussa tapauksessa hallitukselle on mahdollisimman pian annettava tieto toimista.

Rehtori voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian yliopiston muun toimielimen tai henkilön ratkaistavaksi.

Rehtorin ollessa estynyt, hänen tehtäviään hoitavat vararehtorit hallituksen päättämällä tavalla.

Rehtorilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa yliopiston kaikkien toimielinten kokouksissa.

Rehtori edustaa yliopistoa asiassa, joka kuuluu hänen tehtäviinsä.

Rehtori hyväksyy Kuvataideakatemiaan sisään otettavat opiskelijat.

Rehtori nimittää opettajat nimitystoimikunnan esityksestä.

11§ Opetus- ja tutkimusneuvosto

Opetus- ja tutkimusneuvoston tehtävä on, yliopiston strategia ja siihen liittyvät toimenpideohjelmat huomioiden, kehittää yliopiston perustutkinto-opetusta ja opetukseen liittyviä yhteisiä asioita, jatkokoulutusta, tutkimusta ja taiteellista toimintaa sekä edistää koulutusohjelmien keskinäistä sekä koulutusohjelmien ja tutkimusyksikön välistä yhteistyötä.

Opetus- ja tutkimusneuvoston tehtävänä on:

1) hyväksyä perustutkintokoulutuksen opetusohjelma;

2) tohtorikoulutusohjelman sekä yliopistossa harjoitettavan tutkimuksen suunnittelu ja koordinointi;

3) tutkimuspoliittisen ohjelman hyväksyminen ja arviointi;

4) perustutkintokoulutuksen ja tutkimuksen laadunhallinta;

5) valmistella rehtorille esitettäväksi

a. perustutkintokoulutuksen, jatkokoulutuksen ja tutkimuksen toimintasuunnitelma ja siihen liittyvä talousarvioesitys ja henkilöstösuunnitelma;

b. tutkintovaatimukset, opetussuunnitelmat sekä tutkintoihin liittyvät pysyväismääräykset;

c. opetuksen- ja tutkimuksen sääntö;

6) vahvistaa kuvataiteen maisterintutkinnon lopputöiden tarkastajat sekä arvostella siihen kuuluvat taiteelliset lopputyöt;

7) määrätä kuvataiteen tohtorin tutkintoon kuuluvien taiteellisten opin- ja taidonnäytteiden tarkastajat, määrätä tarkastustilaisuuden valvojan sekä arvostella siihen kuuluvat taiteelliset opin- ja taidonnäytteet;

8) opetustilojen koordinointi yhdessä kiinteistö- ja teknisten palveluiden kanssa;

9) kirjaston ja julkaisutoiminnan kehittäminen.

Opetus- ja tutkimusneuvoston puheenjohtajana toimii perustutkintokoulutuksesta vastaava vararehtori. Muut jäsenet ja varajäsenet valitaan professoreiden, lehtoreiden ja tutkijoiden, muun henkilökunnan sekä opiskelijoiden keskuudesta.

Neuvostoon kuuluu yhteensä 14 jäsentä: vararehtorit, kaksi professoria, kolme lehtoria, yksi tuntiopettaja, yksi muun henkilökunnan edustaja, kaksi opiskelijaa, yksi jatkotutkinto-opiskelija, opetuksen suunnittelija (sihteeri) sekä esitarkastuslautakunnan puheenjohtaja. Opetusneuvoston esittelijänä toimii kehittämispäällikkö. Varapuheenjohtajan opetusneuvosto valitsee keskuudestaan.

Esitarkastuslautakunnan puheenjohtaja ei voi osallistua taiteellisten opin- ja taidonnäytteiden arvosteluun.

Opetus- ja tutkimusneuvosto kutsuu perustutkinto-opiskelijoiden sekä jatkotutkinto-opiskelijoiden valintalautakunnat valmistelemaan ja toteuttamaan opiskelijavalintoja. Valintalautakunnat valmistelevat esityksen sisään otettavista opiskelijoista rehtorille.

12 § Toimikunnat

1. Nimitystoimikunta

Nimitystoimikunnan tehtävänä on suunnitella, toteuttaa, arvioida ja kehittää opetus- ja tutkimushenkilöstön nimittämistä.

Vararehtorit kutsuvat kukin omaa yksikköä koskevassa nimitysasiassa koolle nimitystoimikunnan. Nimitystoimikuntaan kuuluu kolme professoria, yksi lehtori, kaksi asiantuntijaa, yksi opiskelija ja yksi jatko-opiskelija. Nimitystoimikunnan esittelijänä toimii kehittämispäällikkö.

Toimikunta kootaan tehtäväkohtaisesti.

1. Taiteellinen toimikunta

Taiteellisen toimikunnan tehtävänä on johtaa akatemian taiteellista toimintaa. Toimikunta vastaa taiteellisen toiminnan suunnittelusta, kehittämisestä ja arvioinnista sekä käytännön organisoinnista.

Rehtori johtaa taiteellista toimikuntaa tai nimittää taiteellisen toimikunnan johtajan.

Rehtori kutsuu toimikunnan jäsenet professorikuntaa kuultuaan.

1. Kirjastotoimikunta

Kirjastotoimikunnan tehtävänä on suunnitella, toteuttaa, arvioida ja kehittää kirjastopalveluiden roolia opetuksen ja tutkimuksen vuorovaikutuksen vahvistajana.

Rehtori kutsuu kirjastotoimikunnan.

1. Julkaisutoimikunta

Julkaisutoimikunnan tehtävänä on suunnitella, toteuttaa, arvioida ja kehittää Kuvataideakatemian julkaisutoimintaa.

Tutkimuksesta vastaava vararehtori kutsuu julkaisutoimikunnan.

13 § Hallintojohtaja

Hallintojohtaja johtaa yliopiston yleistä hallintoa rehtorin tukena ja vastaa yliopiston hallinnon tuloksellisesta, taloudellisesta ja tehokkaasta hoitamisesta sekä seuraa yliopistoa koskevia asioita ja tekee aloitteita yliopiston hallinnon kehittämiseksi.

Hallintojohtajan tehtävänä on:

1) erityisesti johtaa ja kehittää palveluyksikön toimintaa sekä tukea rehtorille asetettujen tavoitteiden saavuttamista;

2) hyväksyä akatemian sopimukset joiden arvo on enintään 30 000 €;

3) vastata työnantajatoiminnasta ja henkilöstön hyvinvoinnista sekä antaa henkilöstöä ja esimiestoimintaa koskevat ohjeet;

4) vastata tilojen käytön suunnittelusta sekä tilojen turvallisuutta ja järjestystä koskevista asioista muulloin kuin kriisitilanteissa;

5) tehdä ehdotus henkilöstösuunnitelmaksi hallinto- ja tukipalveluiden osalta sekä ottaa hallinto- ja tukipalveluiden henkilöstö tehtäviinsä niiltä osin, kuin rehtori on sen hänelle delegoinut;

6) avustaa hallitusta sisäisen valvonnan ja tarkastustoiminnan toteuttamisessa;

7) toimia hallituksen sihteerinä.

Hallintojohtajalla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa akatemian kaikkien toimielinten kokouksissa.

Hallintojohtajan sijaisen määrää rehtori.

14 § Esittelymenettely

Rehtori, vararehtorit, hallintojohtaja sekä koulutusohjelman vastaava professori tekevät päätökset esittelystä. Esittelymenettelyä käytetään myös hallituksen, opetus- ja tutkimusneuvoston sekä toimikuntien päätöksenteossa. Jos asia on käsittelyssä sitä varten, että hallintoelintä vain kuullaan tai asiasta halutaan vain keskustella, tai on kyse opintosuorituksen arvostelusta, ei esittelymenettelyä käytetä.

Esittelijän tehtävistä ja esittelymenettelystä antaa hallintojohtaja tarkemmat määräykset.

15 § Päätösten täytäntöönpano

Rehtori vastaa hallituksen päätösten täytäntöönpanosta. Toimielinten puheenjohtajat sekä asian esittelijä sekä henkilö, jonka toimialaan päätös kuuluu, huolehtivat ja vastaavat lisäksi omalta osaltaan toimielimen päätösten täytäntöönpanosta.

IV LUKU: VOIMAANTULO JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET


16 § Voimaantulo

Tämä johtosääntö tulee voimaan 1.1.2010.

17 § Siirtymäsäännökset

Yliopistolain voimaanpanolain 559/2009 mukaisesti valitut toimielimet voivat ryhtyä tämän johtosäännön edellyttämiin toimiin, jotta Kuvataideakatemia voi aloittaa yliopistolain mukaisen toiminnan täysimääräisesti 1.1.2010.

Johtosääntöä täydentävät muut säännöt ovat voimassa toistaiseksi niiltä osin kuin ne eivät ole ristiriidassa tämän johtosäännön ja yliopistolain kanssa.

18 § Seuranta

Johtosäännön toimivuutta seurataan ja tehdään tarvittaessa muutoksia.