Julkaisut

Kuvataideakatemian julkaisutoiminta on vilkasta. Akatemia julkaisee omina ja yhteisjulkaisuina laadukkaita oman alansa teoksia. Valikoima on monipuolinen ja alati kasvava.

UUTUUKSIA:


Shamaaneista lasimiehiin. Toim. Martta Heikkilä (2013)

Miten kohdata taideteos? Millaista on suomalainen nuorten tekijöiden nykytaide, ja miten siitä voidaan puhua? Shamaaneista lasimiehiin -kokoelma esittelee Kuvataideakatemiassa maisterin opinnäytteistä kirjoitettuja lausuntoja. Neljänkymmenen lausunnon valikoima vuosilta 2008–2012 kattaa taiteen alueet grafiikasta multimediainstallaatioihin. Kirja sisältää monenlaisia pohdintoja taiteilijan työstä: teosten ja tekemisen kuvauksia, filosofis-kirjallisia esseitä ja kulttuurikritiikkiä. Tekstit kuvailevat ja tulkitsevat teoksia, erittelevät opiskelijan työtä ja antavat siitä palautetta. Pääosassa ovat kuitenkin aina taiteilija ja hänen teoksensa, jotka kirjan runsas kuvitus päästää oikeuksiinsa. Lausuntojen kirjoittajat ovat taiteen asiantuntijoita, tutkijoita ja taiteilijoita.


Petri Kaverma: Tyhjä piha – häiriö ja hiljaisuus (nyky)taiteessa (2012)

Taideinstituutioiden ulkopuolella erilaisissa ympäristöissä toimiessaan taiteilija operoi kaikkien yhteisellä maalla, jolloin häiriö on työn kannalta keskeinen perusolettamus. Tutkimus keskittyy käsittelemään taiteen aiheuttamaa ja taiteen sisäistä häiriötä. Häiriö näyttäytyy monella muullakin tavalla. Se konkretisoituu erilaisiin julkisiin ympäristöihin ja instituutioihin aikojen saatossa kiinnittyneiden olettamuksien kautta. Nämä olettamukset vaikuttavat näkymättömästi taiteen vastaanottamiseen ja voimakkaasti siihen, minkälaista visuaalisuutta hyväksymme julkiseksi kuvastoksemme. Tyhjä piha – häiriö ja hiljaisuus (nyky)taiteessa on kuvataiteilija Petri Kaverman Kuvataideakatemiaan tekemän tohtorin tutkinnon opinnäytetyö.


Sami van Ingen: Moving Shadows: Experimental Film Practice in a Landscape of Change (2012)
 

"Moving Shadows is a wide-ranging and accessible introduction to contemporary artisanal film practice, capturing a moment when, in the face of new digital technologies, experimental filmmakers see themselves as [what van Ingen calls] “lo-fi analogue” artists. The heart of van Ingen's book comes from his intimate contact with the experimental film community, which gives Moving Shadows its rich anecdotal and technical detail. Moving Shadows provides on-the-ground accounts of how filmmakers are using a range of new and old technologies to handcraft remarkable films that are still expanding our understanding of the cinematic. Part oral history, part technological tour, this book passes down invaluable and increasingly arcane knowledge from the still vibrant but disappearing medium of film."
 
Michael Zryd, Associate Professor, Cinema and Media Studies York University, Toronto
 
Moving Shadows is part of Sami van Ingen´s Doctorate in Fine Arts for the Finnish Academy of Fine Arts.


Writings from the Finnish Academy of Fine arts

Doing Research

Doing Research is the outcome of a collaboration 
between EARN (European Artistic Research Network) and
 dOCUMENTA 13. The collaboration entailed an inquiry
 revolving around a number of questions on what Doing
 Research means today to both doctoral researchers and the
 artists who realized activated projects for dOCUMENTA 13.
 Doing Research is the third volume in the series Writings from the Finnish Academy of Fine Arts.  

Contributions by: Ana Prvacki, Ayreen Anastas & Rene Gabri, Bryndís Snæbjörnsdóttir, Chiara Fumai, Claire Pentecost, Clodagh Emoe, Dora Garcia, Elske Rosenfeld/Giulia Cilla/Ingrid Cogne, Glen Loughran, Henna-Riikka Halonen, Jeremiah Day, Julie Ault, Laura Malacart, Lisa Tan, Lonnie van Brummelen and Siebren de Haan, Matthew Buckingham, Michael Portnoy, Paul Ryan, Pedro Reyes, Robin Kahn, Sam Belinfante, Terike Haapoja, Theaser Gates and Tue Greenfort.

Editors: Jan Kaila and Henk Slager. Final Editor: Annette W. Balkema.


Writings from the Finnish Academy of Fine Arts

Everything but an Island

Writings from the Finnish Academy of Fine Arts is a new series of publications. The second issue concentrates on artistic research. The articles by Andy Broadey, Petri Kaverma, Mick Wilson and Niclas Östling are based on presentations given in the symposium Everything but an Island arranged in Helsinki. The symposium was organized by three doctoral programmes CePRA (University of Leeds), Faculty of Fine, Applied and Performing Arts (University of Gothenburg) and the Finnish Academy of Fine Arts. Foreword by Kimmo Sarje.


Henk Slager: The Pleasure of Research (2012)

In The Pleasure of Research, Henk Slager shows how the discussion on artistic research delving into issues such as knowledge production, artistic thinking, medium-specificity, context-responsiveness, and counter-archival display, has affected the current state of art and education. He concludes that today's debate on art education and artistic research echoes the semiotics debate in the 1970s, in which a formatting, academic order tried to discipline semiotics into a traditional, academic domain. Therefore, a reconsideration of artistic research is currently required; a reconsideration in line with Roland Barthes’ former response to a semiotics in the process of becoming static. In Henk Slager's view that requires a stance where artistic research is considered a “gaya scienza”: a temporary autonomous activity focusing on the intellectual pleasure of an experimental method and an implicated form of artistic thought.

The publications costs €15 and can be ordered from julkaisut@kuva.fi


Marjatta Oja: Kolmiulotteinen projisointi – tilanneveistos tekijän ja katsojan välissä (2011).

Marjatta Ojan kuvataiteen tohtorin tutkintoon sisältyvä julkaisu on sekä teoreettinen tutkimus että tutkivien kuvataiteellisten esitysten dokumentti.

Ojan taiteessa käsitellään liikkuvan kuvan, telineiden, peilien ja muiden projisointiin sopivien materiaalien avulla kuvan hajoamista osiin (näyttely)tilassa ja siten syntyvää uudenlaista katsojan/kokijan tilannetta.

Oja kartoittaa tutkimuksessaan liikkuvan kuvan rajoja tilassa. Ojan työ problematisoi ajankohtaista kysymystä taiteilijan ja katsojan välisestä suhteesta: voivatko liikkuvan kuvan esityksen uudenlaiset välitilat muuttaa taiteilijan roolia, siten että dialogi olisi mahdollinen ei vain teoksen vaan myös taiteilijan kanssa?


Jyrki Siukonen: Vasara ja hiljaisuus. Lyhyt johdatus työkalujen filosofiaan (2011).

Miten ajattelen kun teen taiteellista työtä? Voiko työskentelyn aikaiset ajatukset sanallistaa? Miten Tarzanista tuli ihminen? Näillä pohdinnoilla käynnistyy Jyrki Siukosen uusi teos Vasara ja hiljaisuus. Kirja käsittelee käsityökalujen kanssa toimimista ja tuon toiminnan ajattelumuotoja.

Siukonen ammentaa aineistoa kuvanveiston tekijöiltä ja rinnastaa sen Martin Heideggerin ja Ludwig Wittgensteinin filosofisiin huomioihin. Tuloksena on omaperäinen luenta tekemisen ja ajattelemisen rajapinnalla. Teos soveltuu kuvanveiston, taiteenfilosofian ja taidekirjoittamisen oppimateriaaliksi.


Veli-Matti Saarinen: Taiteen elämä ja kuolema. Kirjoituksia kahdesta modernista taidekäsityksestä (2011).

Modernista taidekäsityksestä puhutaan usein ikään kuin se olisi itsestään selvästi luonnollinen, yhtenäinen kokonaisuus. Taiteen elämä ja kuolema -teos kuitenkin väittää, että moderni taidekäsitys sisältää jo alun perin sisäisen jännitteen. Teos esittää, mitä moderni taidekäsitys pitää sisällään valikoitujen, keskeisten filosofisten tekstien valossa (mm. Immanuel Kant, Friedrich Schlegel, G.W.F. Hegel, ja Walter Benjamin). 


Writings from the finnish academy of fine arts

Secret Identities of a Psychoanalyst. Viewpoints on the works of Friedl Kubelka (Friedl vom Gröller) (2010).

Writings from the Finnish Academy of Fine Arts is a new series of publications that will come out a few times per year. The first issue, edited by artist Elina Saloranta, concentrates on the Austrian photographer, psychoanalyst and experimental filmmaker Friedl Kubelka (Friedl vom Gröller). The articles are based on presentations given in a symposium arranged by the Program of Postgraduate Studies at the Finnish Academy of Fine Arts.


Pekka Niskanen: Taide identiteettien politiikan rakentajana (2014).

 

Postmoderni perspektivismi on kuvataiteilija Pekka Niskasen taiteellista toimintaa ja tutkimusta määrittävä asenne. Niskaselle postmoderni perspektivismi merkitsee ajattelutapaa, jossa asiat ja oliot ymmärretään kulttuurisesti rakentuneiksi ja vallan muotoilemiksi. Maailmaa tarkastellaan hyväksymällä heterogeeniset totuudet sekä erilaiset perspektiivit menettämättä kuitenkaan moraalisen arvioinnin mahdollisuutta.

Tutkimuksen lähtökohtana on ajatus fyysisten tilojen, kulttuuristen paikkojen sekä subjektien asemien ja identiteettien keskinäisestä vuorovaikutuksesta. Identiteettituotanto tapahtuu aina jossakin tilassa, joltakin paikalta ja erilaisia subjektiasemia omaavien yksilöiden toimesta.

Taide identiteettien politiikan rakentajana on osa Niskasen tohtorin tutkinnon opinnäytettä.


Silja Rantanen: Ulos sulkeista. Nykytaiteen teosmuotojen tulkintaa (2014)

Silja Rantasen tohtorin tutkinnon opinnäyte on Taideyliopiston Kuvataideakatemian tohtorikoulutuksen ensimmäinen puhtaasti teoreettinen tutkimus. Merkittävän tuotantonsa sijaan Rantanen analysoi tutkimuksessaan laajasti muiden nykytaiteilijoiden teoksia solmien myös yhteyksiä modernin ja nykytaiteen teosten muotoratkaisujen välille.

Rantasen uraauurtava tutkimustyö avaa monipuolisen näkökulman sommittelun merkitykseen nykytaiteessa. Rantanen lähtee tutkimuksessaan liikkeelle huomiosta, että teosten muotoon on kiinnitetty vuosikausien ajan taiteen tutkimuksessa tuskin lainkaan huomiota ja taiteellisen sommittelun merkitys saatetaan nykyään jopa kieltää toteamalla, että käsitteellisillä taideteoksilla ei ole muotokieltä. Kuten Rantanen vakuuttavasti osoittaa, 1900-luvun alussa luotu formalistinen teoria on todettu vanhentuneeksi, mutta sen kritiikistä ei ole kasvanut uutta, nykyaikaisempaa näkemystä muodon merkityksestä taiteessa. Rantanen lähtee tarkastelussaan oletuksesta, että nykytaiteen lajityypit eli teosmuodot perustuvat tästä huolimatta edelleen muotoratkaisuille – jopa se, mitä kutsutaan muodottomuudeksi.


Silja Rantanen: Out of the brackets. Genre as compositional pattern in contemporary Art (2014)

Silja Rantanen's doctoral thesis is the first purely theoretical dissertation undertaken at the doctoral programme of the  Academy of Fine Arts at the University of Arts Helsinki. Instead of her significant body of work, Rantanen broadly analyses the works of other contemporary artists and forges connections between compositional patternings of modern and contemporary artworks.

Rantanen's groundbreaking research work opens up a multifaceted perspective on the meaning of composition in contemporary art. Rantanen's starting point in her study is the observation that the form of works has received negligible attention in art research for years and the significance of artistic composition is currently even being denied by stating that conceptual artworks have no formal language. As Rantanen persuasively demonstrates, the formalist theory created at the beginning of the 20th century has been found to be outmoded, but a new and more modern conception of the meaning of form in art has not grown out of this former critique. Rantanen in her study starts from the premise that the genres of contemporary art or compositional forms are still based on formal solutions even when they are said to be formless.   


Jyrki Siukonen: Belomor / Šklovski – Taiteellinen tutkimus ja Neuvostoliitto (2014)

Diktaattori kielen mestarina ja salainen poliisi työnantajana. Luovan ihmisen tie 1930-luvun Neuvostoliitossa on tasapainoilua poliittisen myötäilyn ja vankileirin välissä. Kun Stalin päättää rakennuttaa Belomor-kanavan Vienanmereltä Itämerelle, valokuvaaja Aleksandr Rodtšenko ja kirjallisuusteoreetikko Viktor Šklovski löytävät itsensä työmaalta.

Uudessa kirjassaan Jyrki Siukonen seuraa kahden radikaalin taiteilijan ratkaisuja avantgarden kuolinvuosina ja pohtii taiteellisen tutkimuksen, antautumisen ja vastarinnan muotoja neuvostovaltion kehittyessä totalitaariseksi vankilaksi: ”Lukija kysyköön, jos tohtii, miten hän olisi venäläisenä taiteilijana tai kirjailijana Stalinin valtakunnassa toiminut.” Tuloksena on rikas kulttuurihistoriallinen panoraama ja ensimmäinen laaja Šklovskin esittely suomen kielellä.


Martta Heikkilä & Hanna Johansson (toim.): Viivan filosofia (2014)

Mikä on viiva? Piirtääkö viiva kuvan todellisuudesta? Vai syntyykö piirtämällä uusia, itsenäisiä objekteja, ennennäkemättömiä hahmoja? Kokoelman kirjoittajien painopisteitä ovat kokeellinen piirtäminen ja viivaa koskevien historiallisten oletusten kriittinen tarkastelu. Piirtämisen ja piirroksen uudet muodot ja aiempien käsitysten purkaminen ajoittuvat nykytaiteen varhaisiin vuosikymmeniin 1960- ja 1970-luvuille, jolloin monet käsitetaiteilijat alkoivat laajentaa piirroksen tilallisia, ajallisia ja materiaalisia ulottuvuuksia. 

Viivan filosofian lähtökohtia ovat kuvataiteilijoiden ja filosofien kokeilut ja löydöt, jotka tarjoavat tuoreita näkökulmia piirtämisen nykyajatteluun. Kirjoittajina ovat taiteilijat ja taiteen teoreetikot: Stig Baumgartner, Martta Heikkilä, Aline Helmcke, Hanna Johansson, Tuula Närhinen, Riikka Stewen ja Markus Tuormaa.