Karoliina Hellberg

Karoliina Hellberg

Karoliina Hellberg kirjoitti KuvAn opiskelijablogia vuoden 2012 alusta syksyyn 2013. Blogit löytyvät arkistosta.

Karoliina Hellberg

26.11.2012

Splash!

Muutama päivä sitten näin Hayward Galleryssä  äärimmäisen hyvin tehdyn sekä kiinnostavan näyttelyn nimeltään"Art of Change - New Directions from China".

Otos luonnoskirjasta :The Works / muste paperille

 

Näyttely keskittyi kiinalaiseen installaatio-ja performanssitaiteeseen vuodesta 1993 tähän päivään asti. Näyttely oli laajuudessaan ensimmäinen laatuaan. Astuessani sisälle museoon, tajusin että en osaa nimetä montaakaan kiinalaista nykytaiteilijaa (Ai Wei Wei:n lisäksi), oli siis aika tutustua aiheeseen..

Näyttelyssä esiteltiin yhdeksän taiteilijan/taiteilijaryhmän teoksia:

CHEN ZHEN

GU DEXIN

WANG JIANGWEI

SUN YUAN & PENG YU

MAIDEN COMPANY

LIANG SHAOJI

XU ZHEN

YINGMEI DUAN

Useat näyttelyssä esillä olevat teokset oli luotu 1990-luvun Kiinassa, äärimmäisessä kokeellisen taiteen kieltävässä ilmapiirissä. Yleensä nykytaide-näyttelyiden järjestäminen estettiin täysin ja jos näyttelyn yleensä sai avattua, suljettiin se lähes poikkeuksetta heti. Väliaikaisuudella ja muutoksella on luonnollisesti näistä syistä aivan erityinen asema sekä syy kiinalaisessa nykytaiteessa. 

Näiden teoksien ideaan sekä konkreettiseen toteuttamiseen oli tiukasti nivoutunut se tosiasia, että ne saattavat olla yleisölle esillä vain hetken, jos edes sitäkään. Tämä todellisuus on synnyttänyt taidetta, jossa aivan oikeasti prosessi ja teko ovat usein tärkeäpiä kuin lopputulos. Jos taiteen tekeminen ja sen esille saaminen on itsessään oltava Kiinassa kuin performanssi, niin missä teos alkaa ja missä se loppuu?

Tuntui, että jokaisen teoksen kohdalla koki tietyn "ahaa-elämyksen", kaikki teokset olivat konseptuaalisesti todella kirkkaita. Tujun kritiikin ohessa kaikki työt esiintyivät merkillepantavan hallittuina ja rauhallisina. Lähes kaikki performanssit näyttelyssä tapahtuivat paikan päällä!

 Näyttelyssä sai myös valokuvata, mikä oli todella mukava yllätys. Tässä muutamia kuvia:

Liang Shaojin (s.1945) on työskennellyt 80-luvulta lähtien Nature Series nimisen teossarjan parissa, jossa hän käyttää materiaalina silkkitoukkia niiden eri elämänvaiheissa. Näyttelyssä oli esillä useita hänen teoksiaan. Vaikutuin erityisesti hänen ääni-installaatiostaan "Listening to the Silkworm/Nature Series no.98". Astuin sisälle pimeään huoneeseen, jossa erotin muutamia kuulokkeita riippuvan katosta. Kuuntelin hetken niistä tulevia rapinoita.. Huomasin, että huoneessa on pieni oviaukko, menin siitä läpi ja toiselle puolella näin oikeita silkkimatoja erilaisilla vadeilla. Ne olivat mikitetty!

Xu Zhenin (s.1977) teoksessa "In Just a Blink of An Eye" galleritilassa on täysin jähmettyneenä sekä kaatumaisillaan oleva nuori mies. Katsoja voi kiertää ajassa pysähtynyttä hahmoa, ja näyttelyteksti kertoo taiteilijan kuvaavan teoksella jokapäiväisiä turhamaisuuksia sekä epäonnistumisia. Vierailijaa kehotetaan räpsäyttämään silmää elävän veistoksen nähden, ehkä hän sitten liikkuisi..

 

Yingmei Duan:in (s.1967) Oscar Wilden Happy Prince-tarinasta inspiroitunut teos "Happy Yingmei" löytyi tämän pienen oven toiselta puolelta. Katsoja astui sisälle äänekkääseen taikametsään, jossa odotti itse taiteilija. Siellä taiteilija tutki hetken vierailijaa ja ojensi sitten hänelle huolellisesti taiteillun paperilapun. Paperilappuihin Duan oli kirjoittanut toiveita tai kiinalaisia kansantaruja joihin vierailijan oli määrä reagoida tai tulla vain tietoiseksi.Yingmei Duan aloitti maalarina mutta muutti 90-luvun alussa Saksaan opiskelemaan performanssitaidetta Marina Abramovic:in sekä Christoph Schilgensief:in johdolla. Hänellä oli näyttelyssä myös toinen performatiivinen teos "Sleeping, In between and Patience". Huoneessa oli kolme henkilöä erilailla "juuttuneina" palikkamaisiin rakenteisiin. Yksi oli korkealle seinälle kiinnitetyjen kahden suorakulmion välissä, toisen pää ilmestyi vastakkaisella seinällä olevan suorakulmioon tehdyn pyöreän reiän läpi jne..Tasaisin väliajoin huoneeseen ilmestyi kaksi tyttöä pyjamissa, jotka lähtivät seuraamaan valitsemiaan museovieraita. Tämä teoksen lähtökohtana olivat Egon Schielen maalaukset, Duan samastui niissä kehollisen rajallisuuden sekä ahdistuksen tunnelmaan. Duan on kiinnostunut valveillaolon sekä unen välitilasta.. kun keho on paikallaan ja mieli virtaa vapaasti.

 

Hayward Gallerystä matkasin sitä lähellä olevaan Tate Moderniin, missionani nähdä David Hockney:in "A Bigger Splash". Tiesin sen olevan esillä marraskuun puolivälin jälkeen avanneessa "A Bigger Splash-Painting after Performance"-näyttelyssä. Oikeastaan sitä tietoa ei voinut mitenkään välttää, sen lisäksi että se kerrotaan jo näyttelyn nimessä on Hockneyn kuva myös esillä kaikissa mainoksissa ympäri kaupunkia. Suurena Hockney:n ystävänä en voinut antaa tilaisuuden livahtaa käsistäni.. Well.. teos oli isompi kun kuvittelin ja vähintäänkin yhtä hieno kuin kuvittelinkin.

David Hockney / A Bigger Splash / 1967

Samaa en kuitenkaan voinut sanoa muusta näyttelystä. Tate:n näyttely käsitteli suurelta osin performanssia, mutta siellä ei tätä ilmiötä näkynyt yhtään! Kontrasti Hayward galleryyn oli käänteen tekevä, jos esitellään performanssitaidetta luulisi olevan enemmän sääntö kuin poikkeus esittää tätä taidemuotoa edes jossain määrin livenä!

 

 

 

 


 

blog comments powered by Disqus